Maaliskuu on mahlakuu (huhtikuu myös)

Mahlaa voi kerätä katkaisemalla oksan ja kiinnittämällä siihen pullon (kuva: Jouni Viitala)

Syötävän metsäpuutarhan satokauden aloittaa yleensä maaliskuinen vaahteranmahla tai ensimmäisten villi- ja monivuotisten vihannekset versot. Tänä vuonna mahla ehti ensimmäisenä.


Vaahteroissa on makein mahla

Vaahteranmahlan käyttö tunnetaan Suomessa huonommin kuin koivunmahlan. Eipä ihme, sillä koivu on toki paljon yleisempi puulaji ja kasvaa lähes koko Suomessa. Kotimaisen metsävaahteran mahlaa kannattaa kuitenkin kokeilla, sen satokausi on nimittäin koivua aikaisempi ja mahla selvästi makeampaa.

Tänä keväänä vaahteran mahlakausi tuntuu olevan tavallista pidempi, keväthän on antanut odottaa itseään ja yölämpötilat ovat pysyneet kovilla pakkasilla eteläisessäkin Suomessa. Helsingin seudulla vaahteranmahla alkaa yleensä virrata maaliskuun toisen viikon tienoilla, pohjoisempana hieman myöhemmin. Kausi kestää tavallisesti vain pari kolme viikkoa, mutta tänä vuonna mahlan maisteluun ehti vielä huhtikuun alussakin.

Kotimaisen vaahteran sokeripitoisuus on parin prosentin luokkaa, ulkomaisilla lajeilla ja lajikkeilla se voi nousta jopa viiteen prosenttiin. Koivunmahlassa on sokeria vain noin 1 %. Myös jalopähkinät ovat mahlapuita, mutta niitä kannattaa kasvattaa ensisijaisesti pähkinöiden takia. Metsävaahteran lisäksi voidaa mahlaa valuttaa myös ulkomaisista vaahteralajeista, makeinta mahlaa sokerivaahterasta, punavaahterasta ja hopeavaahterasta. Näistä punavaahtera taitaa olla helpoiten kasvatettava.

Mahlaa voidaan säilöä keittämällä siitä siirappia tai pakastamalla mahla ihan sellaisenaan. Myös mahlan hapattaminen on mahdollista. Kotimaisesta vaahterasta keitetty siirappi maistuu ihan oikealle vaahterasiirapille, ja sitähän se toki onkin.

Siirapin keittäminen onnistuu näin: (LISÄYS 9.2.2024:)
Perusidea on keitellä mahlaa siihen saakka kunnes vettä on höyrystynyt niin paljon pois, että koostumus on muuttunut vesimäisestä HIEMAN siirappimaiseksi. Viimeksi kolmen mahlalitran keittely kesti kolmisen tuntia, jonka tuloksena sain 0,5 dl jumalaisen hyvää vaahterasiirappia eli 60:1 on alkuperäisen mahlan ja lopputuotteen suhde. Puuhellahan tässä on paras kun voi samalla lämmittää tupaa. Varo ylikeittämistä eli lopeta ajoissa ettei siirappi jämähdä kattilaan/pala! Viimeinen puoli tuntia kannattaa hämmennellä tarkkana.


Mahlaa voi kerätä kahdella tavalla

1. Porataan puunrunkoon reikä, johon laitetaan letku tai "hana", josta mahla virtaa keruuastiaan.
2. Katkaistaan oksa, jonka päästä mahla virtaa oksaan kiinnitettyyn pulloon.

Ensimmäinen tapa on yleisempi. Isompi puu tuottaa enemmän mahlaa ja samaan puuhun voi tehdä useammankin reiän. Keruuastiana voi käyttää pulloa, kanisteria tai kannellista ämpäriä. Keruuastian kanteen/korkkiin voi tehdä reiän letkulle niin ötökät ja roskat eivät pääse mahlaa. Ota huomioon, että varsinkin maaliskuussa yöpakkaset ovat yleisiä ja mahla jäätyy helposti.

Toinen tapa kerätä pieniä määriä mahlaa on katkaista hieman alaspäin taipuva oksa ja sitoa pullo oksaan kiinni. Tämä tapa vaatii ehkä hieman enemmän harjoittelua, jotta pullon saa pysymään oksassa sopivassa kulmassa ja mahlan pysymän pullossa. Hyvänä puolena tässä on rungon ehjäksi jääminen ja se että poraa tarvita.


Kanadalainen mahlahana kokeilussa

Kokeilin tänä keväänä teräksistä mahlahanaa ensimmäistä kertaa. Sain kyseisen vehkeen Kanadasta, jossa vaahteranmahlateollisuus on kehittänyt monenlaisia apuvälineitä mahlan keräämiseen. Hana osoittautui aika käteväksi, mutta leveäksi: olen aiemmin valuttanut mahlaa halkaisijaltaan 8 mm muoviletkulla, mutta hanalle sopii isompi 11–12 mm reikä. Isommasta reiästä mahla virtaa nopeammin. Poraa hanalle (tai letkulle) noin 4–6 sentin syvyinen reikä hieman yläviistoon. Hana lyödään porattuun reikään vasaralla, sentin kahden syvyyteen. Hanassa on koukku, johon keruuastian voi ripustaa, eli letkua ei sen kanssa tarvita. Mahlakauden päättyessä hana poistetaan ja reikä jätetään auki. Älä siis laita reikään tappia tai muuta, sillä puu sulkee reiän itse.

Mahlankeruu (puun vahingoittaminen) ei ole muuten  jokamiehenoikeus eli kysäise lupa jos aiot toisten mailla valuttaa.

Mahlahana