Pajukorin valmistaminen

Syötävän metsäpuutarhan pääsatokausi lähestyy – on aika punoa sadonkorjuukori.

Päätin muutama vuosi sitten opetella valmistamaan keruuvälineistöä itse pajusta punomalla.

Punontapajun viljelystä

Istutin joskus 2014 tienoilla punapajun (Salix purpurea) ja korallisalavan(?) (S. brizensis) pistokkaita tarkoituksena kasvattaa muille istutuksille tuulensuojaa ja mahdollista myöhempää punontamateriaalia. Pistokkaat olivat reilun 20 sentin mittaisia oksanpätkiä, jotka tökkäsin maahan huhtikuussa.

Pajut pitävät tunnetusti märistä ja kosteista paikoista, joten valitse niille sellainen. Paikan on syytä olla myös aurinkoinen ja suojattu hirvi- ja jäniseläimiltä.

Pajua ovat ojat täynnä, mutta ilmeisesti eri lajien punoutuvuudessa ja muissa ominaisuuksissa on eroja, joiden vuoksi tiettyjä lajeja suositaan punonnassa. Edellämainittujen lisäksi suositeltuja lajeja ovat ainakin vannepaju
(S. gmelinii) sekä vakkapaju (S. × mollissima). Koripajusta (S. viminalis) ja siperianpajusta (S. schwerinii) saa helposti isokokoisia eläviä pajurakennelmia. Pistokkaita myyvät pajutilat ja kasviharrastajien verkostoista niitä kannattaa myös kysellä

Pajun aikaiset kukat ovat muuten mesipistiäisille tärkeää kevätravintoa, joten siinäkin on yksi syy pajujen istuttamiseen.


Punontaan valmistautuminen

Muutaman vuoden kasvatuksen jälkeen pajujen juuristo oli sen verran vahvistunut, että uskalsin leikata kasvuston alas ja kasvattaa suorat vuosiversot punontaa varten. Punonta on pitkäjänteistä hommaa ja vaatii ennakkosuunnittelua ja valmisteluita. Punontapajun korjuuaika on myöhään syksyllä kun lehdet alkavat pudota, yleensä kerään pajut marraskuussa, joskus vasta joulukuun puolella.

Leikatut vesat varastoidaan talveksi, jotta ne kuivuvat ja sitkistyvät, eivätkä pajutyöt sitten punonnan jälkeen kutistu, toisin kuin tuoreella pajulla punottaessa. Itselläni on kylmä varasto, jossa säilytän pajut isossa saavissa pystyasennossa talven yli. Yleensä ehdin punontahommiin vasta heinäkuussa, jolloin otan pajut likoamaan viikkoa ennen punontaa. liotus vaatii tilaa, jota löysin vanhasta soutuveneestä, jonne kippaan parisataa litraa vettä. Liottaminen tekee pajuista taas taipuisia punontaa varten. Ennen punontaa pajut on hyvä ottaa liotuksesta tekeytymään esimerkiksi pressukääreeseen.

Työvälineistä tärkeimmät ovat oksasakset. Puukkoa tarvitaan pohjan aloituksessa. Mitasta voi olla apua ja "bodgin"-niminen punontatyökalu, jolle en tiedä suomenkielistä nimeä olisi kätevä varsinkin päättelyssä. Pajut pidän pressun alla, jotteivat ne kuivu.


Pajun punonta

Olen pajunpunononnassa aloittelija, joten en lähde enempiä neuvomaan näin etänä varsinkaan. Jos punonnan opetteleminen kiinnostaa tee kuten minä eli katso opetusvideoita YouTubesta. Voin suositella Hanna van Aelstin oppiin hakeutumista. Hän on tehnyt paljon pajuvideoita, joista maksuttomillakin pääsee hyvin alkuun: